Ei tainnut tärppi käydä tässäkään kierrossa. En tiedä johtuuko Clomifenista vai mistä, mutta niin pahat PMS oireet taas päällä. Kaikki vituttaa. Risut, männynkävyt ja mies saa kyytiä. Mikään ei ole hyvin, arg.

DPO0 tai DPO1 ja jälleen kerran ah niin ihana ovulaation ajan optimistisuus ;) Todennäköisyys ei ole enää meidän puolella, mutta jos nyt kävis pieni vappuihme. Nyt kaikki varpaat ja sormet pystyyn!

Huomenna pitäisi tavata lapsellisia ihmisiä ja vauvaperheitä ja oikealla asenteella tiedän kyllä kestäväni sen, mutta antakaa mulle voimia kestää jos joku alkaa kysellä meiltä vauvan hankinnasta.

Ottaako vai eikö ottaaa? Tai entä jos sittenkin vielä kerran yrittäisi? Clomit vei mut päivystykseen selittämättömän kipukohtauksen takia. Tai ainakin luulen, että se johtui clomeista, mutta silti nyt pohdin, että pitäisikö vielä syödä niitä yksi kierto. Mitä hävittävää mulla on? Voi, että aika paljonkin, jos hormonitoiminta kiihtyy liikaa,  mutta kun en oikeasti tiedä.

Oon niin epätoivoinen, että tekisi mieli vielä kerran yrittää. Vaarallinen tauti tämä vauvakuume, myisin varmaan kohta jo mummoni vauvasta. No ehken ihan, mutta silti. Tekisin miltei mitä vaan!